Mökkitunnelmat jatku vielä viime viikonlopun osalta ja Una ainakin nautti siitä täydessä vauhdissa (kirjaimellisesti). Una ei halunnut tulla sisälle vielä sillonkaan, kun tärinä ja hytinä alkoi eikä silmiä erottanu lumipaukkujen alta.. Ja keppeihin on selvästi kehittynyt syvä rakkaussuhde. Mökkiä lämmittäessä Una katsoi järkyttyneenä vieressä, kuinka kaikki ihanat puut meni uunin syövereihin! Ehkä se siitä vielä toipuu, löytyyhän noita jonkuverran pihalta lisää . Tällä kertaa metsälenkit vaihtu järvellä fiilistelyyn, oli nimittäin säälittävän lumimäärän vuoksi aurattu "kävelytie" järvelle. Lauantaina törmättiin hiihtäjiin, joilla oli matkassa mittelspitz-uros Mikke. Mikke ois paljon mieluummin jäänyt Unan seuraksi laavulle, kuin jatkanut matkaa isäntäväen kanssa . Illat kulu Unalla puolitajuissaan, kun väsytti itseään niin tehokkaasti päivällä! Senverran piti mökilläki olla riiviö, että meidän saunoessa neiti päätti purra pantansa lähes poikki (jep, minä sen jätin siihen olohuoneen pöydälle..).

 Viime viikolla tilasin meille Canis-tempus treenikalenterin, jota nyt toivottavasti alamme ahkerasti täyttämään! Alkuviikosta otin itteä niskasta kiinni ja otin pitkästä aikaa hihnakäyttäytymisharjotusta. Irti juoksuttaminen on niin kovin helppoa.. Una taas yllätti ja käyttäytyi todella hyvin, yhdellekään koiralle tai ihmiselle ei tarvinu puhista mörkökaudesta huolimatta. Postilaatikot oliki sitten eri asia, nimittäin ne voi olla vaarallisia tappajia . Tokoreeneissä madam taas oli ihan muissa maailmoissa, siellä oli nyt jotain erityisen hyviä hajuja. Ens viikoksi onkin paljon läksyjä kun meillä on alkeiskurssin leikkimielinen "lopputesti"..

Loppukevennystä kehiin, sattui taas mökille kamera matkaan..

 

Una ja Mikke

Kiilaustaktiikka

Hanskaki lähti perään ->

Etsi kuvasta Una

Kyllä, me ostettiin Koira, ei jänistä..

ja mikä tämä sitte on??

Tänne on hyvä sulatella lumet...